Historian havinaa, osa 1

maalis 15, 2020 | Historian havinaa | 0 Kommenttia

Historian havinaa- sarjassa kerromme menneiden vuosien kisoista ja järjestelyistä. Milloin paistoi aurinko, milloin satoi vettä? Kuka kuski pärjäsi parhaimmin minäkin vuonna, millaisia muisteloita tapahtuman tekijätiimillä on? Millaisia uutisia saimme mörinöillä aikaan?

Kaiken alku ja juuri

Syksyllä 2015 kourallinen Tractor Pullingista innostuneita keskisuomalaisia päätti tästä jytisevästä moottoriurheilulajista hurmaantuneina perustaa Keski-Suomen Tractor Pulling ry:n Laukaan Lievestuoreelle. Oman ajoradan suunnittelu ja toteutustyö aloitettiin oitis talkoovoimin ja optimaalisin paikka kisa- ja rata-alueen toteutukseen aika pian löytyinkin Jyvässeudun ajoharjoitteluradan alueelta Lievestuoreen Kelkkamäestä.

Testipäivällä rata koetukselle

Jo heti vuodelle 2016 Suomen Tractor Pulling liitolta haettiin lupaa järjestää ensimmäiset C-kisat lajin parissa. Lupa kisoille saatiinkin lopulta ja kisapäivä vahvistui elokuulle. Ennen varsinaisia kisoja Jyvässeudun ajoharjoitteluradalle talkoovoimin valmistettua kaksikaistaista ajorataa päädyttiin testaamaan avoimessa testipäivässä toukokuussa. Koneita ja yleisöäkin saatiin paikalle aurinkoista päivää viettämään. Testipäivä sujui hyvissä tunnelmin ja tärkein päivästä käteen jäänyt tieto olikin, että tämä valmistettu ja nyt ajossa ollut rata oli sopiva ja toimiva myös isompien kisojen ajoa varten.

Testipäivän yleisössä oli paljon mukana myös lapsia.

C-kisoista oppia

Testipäivän jälkeen rataa vielä viimeisteltiin entisestään, myös kisa-aluetta, parkkialueita, kulkureittejä suunniteltiin, kehitettiin, viimeisteltiin vastaanottamaan C-kisojen yleisömäärät. Ja viimein elokuussa, 20.8.2016 C-kisojen päivä koitti.

Jo ensimmäiset C-kisat haluttiin toteuttaa niin kuin SM-kisat toteutettaisiin, C-kisojen ensisijainen idea olikin harjoitella mahdollisia tulevia oikeita Suomenmestaruuskisoja. Kaikki kisoissa pyrittiin tekemään kuten oikeissa kisoissa tehtäisiin; esimerkiksi kuljettajille maksettiin kilometrikorvaukset, palkintorahatkin maksettiin yhdistyksen toimesta, talkooväen voimaa eri tehtävissä säädettiin ja arvioitiin mahdollisimman realistisesti, ruokapisteiden, jätteenkäsittelyn ja muun toimintoja pyrittiin suunnittelemaan niin, miten ne suunniteltaisiin myös oikeaa SM-kisapäivää ajatellen. Pääsymaksu ja kisaajien osallistumismaksut säädettiin lähinnä niin, että kisan kulut saataisiin katettua.

Talkoovoimin säässä kuin säässä. Katsomon pystytystä ennen elokuun C-kisoja.

Kisapäivän aamu valkeni aurinkoisena.

Ilmakuvat kertovat mainiosti kisa-alueen kehittymisestä vuosien varrelta. Alue ensimmäisissä C-kisoissa elokuussa 2016.

Kohti SM-osakilpailuita

Monia asioita ensimmäisten kisojen myötä opittiin, jotain kantapään kauttakin, mutta jokaista havaittua kehitystä vaativaa osa-aluetta on aina pyritty kehittämään saadun palautteen myötä. Lajin kiehtovuus ja hyvä, toimiva rata-alue on ollut ensimmäisestä päivästä lähtien seuran voimavara. Näiden myötä ja näihin uskoen myös tapahtumaa lajin ja alueen ympärillä on haluttu kehittää.